Olen yrittäjä, jonka missio on auttaa innovatiivisia yrittäjiä ja heidän tiimejään tekemään maailmasta parempi paikka. Ennen oman yritykseni Balandorin perustamista olen työskennellyt start-upeissa ja pk-yrityksissä. Urani aikana olen saanut seurata uskomattomia henkilötarinoita.
Ensimmäinen työnantajani, yrityksen omistaja-perustaja Tapsa oli kuin merirosvokapteeni. Hän nauroi remakasti, tupakoi ketjussa, lenkkasi toista jalkaansa ja oli niin reilu ja samalla kovapintainen yrittäjä kuin vain olla ja voi. Tapsa näytti esimerkkiä toteuttamalla johtamisoppia “management by walking around” ja pysähtyi ainakin pari kertaa viikossa juttelemaan jopa kesäteekkarin kanssa kierroksellaan.
Toisessa työpaikassani tutustuin Ristoon, Ariin ja muihin perustajiin. He olivat saaneet innovatiivisella otteella ja erinomaisella johtamisella aikaan uskomattoman yrityskulttuurin, joka toki natisi hieman kasvun myötä, mutta kesti ja salli yrityksen listautumisen.
Kolmannessa työpaikassani Anton ja Björn perustivat pelottomasti omiin kykyihinsä luottaen firman, joka työllisti alle kahden vuoden ikäisenä jo noin kymmenen henkeä ja sai myydyksi tuotteensa kansainvälisen läppäribisneksen silloiselle johtajalle Toshiballe.
Neljännessä ja viidennessä paikassa pääsin seuraamaan paljon kokeneen yrittäjän ja kansainvälisiltä ohjelmistobisneksen pelikentiltä kokemusta hakeneen konkarin otteita uskomattoman vaikeissa käänteissä, kun uutta tuotekategoriaa luotiin kypsyneeseen markkinaan. Matti johti silloin ja johtaa edelleen edestä. Hänessä yhdistyvät insinööriajattelu ja ihmisten ymmärtäjän herkkyys. Matin kanssa pääsin näkemään läheltä yrityskaupan toteutumisen ja pienen pörssiyhtiön toimintaa usean yritysoston jälkeen.
Seuraavan yrityksen palveluksessa sain seurata, mitä kaikkea yrittäjä voi joutua uhraamaan yrityksensä eteen. Pekan omistautumisen tasoa olen tavannut vain harvoilla. Kovat panokset vaativat myös veronsa. Tuostakin seikkailusta onnistumisineen ja haasteineen opin paljon mm. ihmisistä, johtamisesta ja kasvusta.
Seitsemännessä työpaikassa Fredrik ja Johan näyttivät, mitä jatkuva innovoiminen ja sinnikäs tekeminen yhdistettynä erinomaiseen tarinankerrontaan voi saada aikaan. Opin myös disruption moniulotteisuudesta ja haasteista konservatiivisella toimialalla.
Oppimiseni on vain kiihtynyt sen jälkeen kun perustin ikioman yritykseni Balandorin ja lähdin mukaan Coventuresin toimintaan.
Miksi valitsin yrittäjyyden ja startupit?
Omat tuttuni isojen korporaatioiden palveluksessa olevat ovat pikkuhiljaa kiivenneet yhä korkeammalle moniportaisessa hierarkiassa ja ansaitsevat nykyään aika mukavasti. Toiseenkin suuntaan toki liikutaan. Muutamat kaverini ovat päätyneet suuryrityksistä pk-yrityksiin tai yrittäjiksi. Liikettä on molempiin suuntiin.
Omia valintojaan on välillä hyvä katsoa analyyttisin silmin ja kysyä itseltään miksi. Mikä minut sai suuntautumaan startup-yrittäjyyteen ja pk-yrityksiin? Kirjoitin ylös muutaman syyn.
Olen oppinut äsken mainitsemiltani esikuvilta. Minulla ei alemman keskiluokan perheessä kasvaneena ole ollut läheisiä esikuvia isojen korporaatioiden johtoportaissa. Varmasti sieltäkin löytyisi loistavia roolimalleja. Yrittäjäesikuvien kautta kuitenkin kiinnostuksen kohteeni ovat muotoutuneet ja tässä sitä ollaan, yrittäjänä.
Sattumalla on aina sormensa pelissä. Kuka tietää, missä olisin, jos ensimmäinen työpaikkani olisi ollut iso pörssiyhtiö. Toisaalta hyppäsin jo pörssilistautuneesta F-Securesta alle kymmenen hengen startupiin.
Seikkailunhalua ei voi liikaa korostaa. Viehtymykseni tuntemattoman tutuksi tekemiseen on varmasti yksi syy, miksi edelleen innostun startupeista. Näihin työelämän seikkailuihin yhdistyy kiehtovalla tavalla uuden äärellä oleminen ja äärimmäisen nopea oppiminen.
Minua motivoi, kun oma työ jättää välittömän jäljen. En usko, että pääsisin nauttimaan yhtä nopeasta syy-seuraussuhteesta tekemisen ja asiakkaalle luodun arvon ja yhtiön tuloksen välillä, jos työskentelisin suuryrityksessä. Tosin, tämän suhteen voin olla ihan väärässä!
Kiinnostus laajaan tehtävänkuvaan. Generalistina nautin siitä, että voin tehdä monenlaisia tehtäviä ja välillä sukeltaa jollakin alueella yksityiskohtiin takertumatta tekemään vain yhden alueen tehtäviä. Pienyrityksessä pääsin heti näköalapaikalle. Se oli koukuttava kokemus.
Minkä neuvon olisin halunnut kuulla työurani alussa?
Esikoislapseni on pian aloittamassa opiskelun. Mietin itseäni hänen ikäisenään. Millaiset neuvot olisivat silloin olleet tarpeellisia, oli tavoitteena sitten yrittäjyys, startup-yritykset tai ura monikerroksisessa korporaatiossa?
Ota se työ, joka sinua kiinnostaa ja keskity tuottamaan asiakkaillesi, pomollesi, työkavereillesi, kumppaneillesi lisäarvoa joka päivä.
Tee sitä, mistä tykkäät, jopa rakastat. Pyri aktiivisesti vaikuttamaan tehtävänkuvaasi, jotta pääsisit kokeilemaan sitä, mitä haluat tehdä.
Pidä huoli, että opit joka päivä jotain uutta. Pidä oppimispäiväkirjaa tai muuten vaan työpäiväkirjaa ja palaa kirjoituksiisi ainakin pari kertaa vuodessa.
Opettele kiinnittämään huomiota ja olemaan kiitollinen tilanteista, joissa asiat loksahtivat kuin ihmeen kaupalla kohdalleen. Usko tai älä, aika usein kaikki ei ollutkaan vain sinusta kiinni.
Liika haikailu toisenlaisen uran perään ei useimmiten kannata. Muista, että ruoho ei välttämättä ole vihreämpää aidan toisella puolella, mutta jos asia askarruttaa ja päätöksesi on peruutettavissa, niin voithan käydä tutkimusmatkalla kokeilemassa. Peruuttamattomien päätösten kanssa kannattaa miettiä vähän pitempään. Onneksi hyvin harvoin uravalintapäätökset ovat peruuttamattomia.
Ole reilu, silloinkin, kun se ei ole suosittu rooli.
